Vastuullisuus on noussut viime vuosien aikana puheenaiheeksi niin yritysten kulmahuoneissa, oikeussaleissa kuin kuluttajien olohuoneissa. Olemme saavuttaneet pisteen, missä yritykset eivät voi kääntää selkänsä vastuullisuudelle. Tänä päivänä yritysten on strategioidensa ja toimintansa kannalta elintärkeää ymmärtää maailmanlaajuisten megatrendien kuten ilmastonmuutoksen, demografisten siirtymien, kasvavan epätasa-arvoisuuden, biodiversiteetin vähenemisen ja globaalin vesipulan vaikutuksia.

Pelkät sanat eivät enää riitä vaan kuluttajat vaativat toimintaa. Tekniikka ja sosiaalinen media kertovat, mitä tuotteiden takana todellisuudessa on, ja kuluttaja valitsee tuotteita, jotka vastaavat hänen arvomaailmaansa.

Muutos on uusi normaali

Teknologinen kehitys muuttaa kilpailukenttää ja tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia haastaa aiemmin syntyneitä liiketoimintamalleja. Poikkeavat luonnonilmiöt, kuten tuhoisa hurrikaanitrio Yhdysvalloissa vuonna 2017, voivat häiritä arvoketjun toimintaa ja aiheuttaa vajetta vakuutusturvaan. Maailman poliittinen epävarmuus tekee tulevaisuudesta ennalta arvaamattoman kaikilla mantereilla. Muutoksista huolimatta vastuullisille ja muutoskykyisille yrityksille on tarjolla paljon menestymisen mahdollisuuksia.

Samaan aikaan kun globaalin vallan painopisteet muuttuvat, linjataan uudelleen myös kansainvälistä kestävän kehityksen johtajuutta. Poliittisten muutosten keskelläkin yritykset voivat olla proaktiivisia ja jatkaa esimerkiksi uusien teknologioiden kehittämistä. Investoimalla ja innovoimalla yritykset pystyvät luomaan lisäarvoa sekä parantamaan tehokkuutta ja tuottavuutta.

Kuluttajakulttuuri jakautuu

Kuluttajat jakautuvat niihin, jotka ‘ovat’ ja jotka ‘eivät’. Kierrätän – en kierrätä, syön enemmän kasviksia – en syö lihaa, ostan pakattuja tuotteita – vältän muovia, käytän kimppakyytejä – ajan isolla autolla tai ostan käytettynä – ostan viimeisintä tekniikkaa. Kaupanala voi tarjota molemmille entistä vastuullisempia tuotteita.

Z-sukupolvi ja milleniaalit ennen heitä vaativat yhä enemmän yrityksiltä. Heitä kiinnostaa, millainen vaikutus yrityksillä on maailmaan ja yhteiskuntaan. Tämä vaikuttaa työpaikan valintaan ja ostopäätöksiin. Vastuullisuuteen eivät enää keskity vain suuryritykset vaan myös esimerkiksi vihreät startup-yritykset sekä hyväntekeväisyysjärjestöt.

Muovin käyttöä rajoitetaan

Kertakäyttömuovi vaarantaa planeettamme tulevaisuutta vahingoittamalla merten elämää, uhkaamalla ihmisten terveyttä sekä kuormittamalla jätevirtoja ja kaatopaikkoja. Vuosittain noin 300 miljoonasta tonnista muovia valmistetaan kasseja, pulloja, pakkauksia ja muita käyttötavaroita. Tästä vain noin kymmenen prosenttia päätyy kierrätettäväksi ja uudelleen käytettäväksi.

Useat suuryritykset, ympäristöjärjestot ja hallitukset ovatkin nousseet rajoittamaan kertakäyttöisten muovipakkausten käyttöä. Tämä edellyttää uusia innovaatioita kuten uudelleen käytettäviä pakkauksia, pakkausten valmistusta kierrätysmateriaaleista – jopa poisheitetystä ruoasta – sekä muovinkaltaisten tuotteiden valmistamista uusiutuvista raaka-aineista kuten puusta.

Paljon enemmän kuin pelkkää kierrätystä

Vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluku ylittää 9 miljardin rajan. Yhä useampi meistä asuu silloin kaupungeissa, kaukana ruoan alkutuotannosta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan kolmasosa tuotetusta ruosta pilaantuu tai heitetään pois maailmanlaajuisesti matkalla pellolta ruokapöytään. Tästä aiheutuu noin 785 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, mikä on noin 14 kertaa Suomen valtion vuosibudjetti. Samaan aikaan 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, mikä on ratkaistavissa kehittämällä tuotantoa, vähentämällä jätettä ja parantamalla toimitusketjua.

Ruokahävikin vähentäminen ei ole vain moraalinen tavoite. Se on keino hallita maatalouden kasvihuonekaasujen määrää, mikä vastaa noin 20 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Jos globaali ruokajäte olisi valtio, se voitaisiin FAOn mukaan luokitella maailman kolmanneksi suurimmaksi kasvihuonekaasuja tuottavaksi maaksi.

Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Siirtyminen kiertotalouteen vaatii monialaista ja mittavaa muutosta toimintatavoissa. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, sen valmistukseen käytetyt resurssit on voitava käyttää uudelleen. Kiertotalous sekoitetaan usein kierrätykseen, missä pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle.

Tasa-arvon nousussa

Vuosi 2018 oli merkittävä käännekohta naisille työelämässä. Edellisinä vuotena amerikkalainen Susan Fowler julkaisi artikkelin häirinnästä työpaikalla, ja #MeToo-liike osoitti kiistatta, että yhä tänä päivänä naiset eri aloilla joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Monien yritysten kulttuurit vähättelevät häirintää.

Tulevaisuus tuo varmasti tullessaan uusia muutoksia yritysten sisäisiin rakenteisiin ja arvoihin sekä epätasa-arvoisuuteen. Tämä tulee näkymään naisten osuuden kasvuna erityisesti monikansallisten yritysten johtoportaissa ja hallituksissa.

Monimuotoisuus työpaikoilla on kuitenkin muutakin kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa. Parhaimmillaan pystymme luomaan työpaikkoja, jotka rikastuvat erilaisista kulttuureista, kielistä, taustoista ja kokemuksesta sekä antavat tilaa eroavaisuuksille.

 

Nina Happonen
Kirjoittaja on Katalyytin perustaja ja partner.